Maunulan esteetön liikuntapolku

”Maunulan Suursuonpuistoon on valmistunut helppokulkuinen ja turvallinen ulkoilureitti, joka sopii erityisesti vanhuksille ja liikkumis- ja toimimisesteisille. Metsän siimekseen, lähelle terveyskeskusta ja vanhusten palvelulaitoksia rakennettu polku on täyttänyt useimmat odotukset. Suomessa ainutlaatuinen, esteetön polku on malliesimerkki asukasyhteistyön toimivuudesta ja samalla esteettömän viherrakentamisen koehanke.” ”Polku sai alkunsa vuonna 2000 järjestetystä ympäristörakentamisen ideakilpailusta Asukkaiden Helsinki, jonka aiheena oli ”miten parantaisit lähialuettasi”. Tämän kilpailun satoa oli idea vanhusten kuntopolusta, joka lähti liikkeelle tuolloin 76-vuotiaan maunulalaisen Salme Kurjen aloitteesta, josta hänet palkittiin kunniamaininnalla. Kurki kertoo ajatuksen syntyneen hänen seuratessaan lähialueensa ikäihmisten liikkumista ja huomanneensa, että varsinkin talvella liikkuminen oli huomattavan vaikeaa lumisten ja liukkaiden katujen vuoksi. Tämän takia monet vanhukset jäävät sisätiloihin ja heidän kuntonsa huononee entisestään. Kurki kertoo itse liikkuneensa paljon koko ikänsä eikä itse ole vielä vanhusten kuntopolun varsinaista käyttäjäkuntaa, mutta ympärillä olevien ikätovereiden liikkumisen vähäisyys huolestutti häntä. (Maunulapolun hankesuunnitelma 2000; Kurki 2005.)” ”Polulle riittää käyttäjiä, sillä Suursuonpuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsee sairaala, terveysasema, sosiaalikeskus sekä kaksi vanhainkotia. Polulla voivat liikkua esteettä niin rollaattorin ja pyörätuolin käyttäjät, näkövammaiset kuin muistin ongelmista kärsivätkin. Rakennusviraston lisäksi hankkeessa oli mukana Invalidiliitto, Helsingin kaupungin vanhus- ja vammaisneuvosto sekä Maunulan asukasfoorumi. Suunnittelun yhteydessä haastateltiin Maunulan vanhainkotien asukkaita, kotihoitoa tarvitsevia vanhuksia sekä lähialueen laitosten henkilöstöä.” "Puistossa on 250 metrin pituinen metsäinen perusreitti ja sen terveyskeskukseen yhdistävä 150 metrinen lisäreitti. Levähdys- ja oleskelupaikkoineen reitit soveltuvat hyvin ulkoiluun ja luonnon tarkkailuun. Perus- ja lisäreitti ovat noin kolme metriä leveitä kivituhkapintaisia polkuja. Kokonaan tasaisella perusreitillä huonomuistisen matkaa helpottaa polun sisäreunaa kiertävä kaide, joka johdattaa kulkijan turvallisesti takaisin lähtöpaikalle. Liikkumista ohjaa myös polun toisen laidan 30 cm leveä kivireunus. Hyvin valaistuille poluille on rakennettu 50 metrin välein levähdyspaikkoja, joissa on erikorkuisia, muotoiltuja penkkejä. Perusreitillä penkkien väri on kullankeltainen ja yhdysreitillä oranssi.” (Lähde: Helsingin kaupungin rakennusviraston internetsivut ja Paula Lasarov-Minnin opinnäytetyö ”Suursuonpuiston vanhustenpolku – Käyttäjäkokemuksia” (Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia, Sosiaali- ja terveysala. 2006 ).

"Vanhustenpolun käyttäjien ikäjakaumasta käy ilmi, että polkua käyttävät määrällisesti eniten 40 65-vuotiaat. Heidän kohdallaan käyttö on kuitenkin useimmiten vain läpikulkuun liittyvää, monille polku toimii oikopolkuna Pakilasta Maunulaan. Vastanneista yli 65-vuotiaista 97 henkeä ilmoitti käyttävänsä polkua, ja heistä 62 ilmoitti käyttävänsä vanhustenpolkua kerran viikossa tai useammin. Käyttötarkoitukseksi mainittiin useimmiten kävely, toiseksi eniten polkua käytettiin luonnon seuraamiseen ja eläinten puuhien seurailuun. Vastaajista suurin osa koki ulkoilumahdollisuuksiensa parantuneen vanhustenpolun ansiosta. Yli 65-vuotiaista kaksi kolmasosaa ilmoitti vanhustenpolun parantaneen ulkoilumahdollisuuksiaan. Lisäksi 30 % kaikista vastanneista koki vanhustenpolulla liikkumisen parantaneen kuntoaan. Tämä oli huomattavissa erityisesti yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä, joista puolet miehistä ja hieman alle puolet naisista koki kuntonsa parantuneen. Vastaajat kokivat ympäristön ja polun rakenteelliset ratkaisut toimiviksi ja riittäviksi. Polku nähtiin tarpeellisena, ja hyvin ikääntyneiden ihmisten tarpeita vastaavana. Erityisesti penkkien ja levähdyspaikkojen olemassaolo koettiin tärkeänä. Vastausten perusteella voidaan olettaa, että esteettömyystavoitteiden mukainen suunnittelu on onnistunut.”

Lapset ja nuoret, Opiskelijat, Perheet, Aikuisväestö, Ikäihmiset, Erityisryhmät, Kunnat ja muut julkiset toimijat

Liikuntaharrastaminen, Liikuntamahdollisuudet, Liikuntaympäristö, Koululiikunta, Terveyden edistäminen, Osallisuus, Suvaitsevaisuus, Tasa-arvo

esteettömyys, liikuntapolku, vanhukset, lähiliikunta, ulkoilu, luonto, toimintaesteet, kuntopolku, ulkoilureitti, liikkumisesteiset, asukasyhteistyö, viherrakentaminen, puisto, ympäristörakentaminen