Hyvät muuvit -hanke

Hyvät muuvit -hanke (2019-2022) oli Suomen Paralympiakomitean hallinnoima ja yhteistyössä Aspan (pääyhteistyökumppani), Mielenterveyden keskusliiton sekä muiden kumppaneiden kanssa toteuttama hanke, joka sai rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Hankkeessa edistettiin arjessaan tukea tarvitsevien mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten aikuisten aktiivisuutta, liikkumista ja liikunnan harrastamista toteuttamalla asumispalvelujen ja tukitoiminnan piirissä olevien asiakkaiden tarpeista lähteviä liikuntakokeiluja. Hankkeessa huomioitiin heidän tarpeensa ja suunniteltiin toimintaa yhdessä heidän kanssaan. Tärkeänä näkökulmana oli liikkumattomuuden ja muun paikallaan olon väheneminen sekä liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nousu. Lisäksi tuettiin ja koulutettiin heidän kanssaan työskenteleviä henkilöitä, ja yhdessä heidän kanssaan kehitettiin työkaluja ja osaamista niin, että organisaatioiden toiminnassa näkyisi positiivinen liikuntakulttuuri ja että liikkuminen vakiintuisi osaksi normaalia asumispalveluiden ja tukitoimintojen arkea. Näin hankkeella siis edistettiin moniperusteisen syrjinnän vaarassa olevan kohderyhmän yhdenvertaisuutta lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan aktiiviseen arkeen ja liikkumiseen, sekä vahvistamalla heidän kykyjään ja osaamistaan heidän omassa arjessaan.

Hankkeen prosesseja työstettiin yhteiskehittelynä koko kohderyhmän, niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin, mutta myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Punaisena lankana hankkeessa olikin, että kaikessa toiminnan suunnittelussa on tärkeää keskittyä kohteena oleviin ihmisiin sekä heidän tarpeidensa ymmärtämiseen. Hankkeen toimintatapana oli osallistaa kohderyhmä heti alusta asti mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, sekä toiminnan testaamisen kautta tukea ja ohjata heitä prosessien oppimisessa ja toiminnan ylläpitämisessä. Hankkeen toimintamallina ollut palvelumuotoilu ja sen työkalut sopivat tähän todella hyvin. Pyrimme prosessien aikana yhdessä löytämään sellaisia liikkumisen muotoja ja liikunnankonsepteja, jotka oikeasti soveltuivat kunkin kohderyhmän arkeen heidän tarpeitaan vastaavasti.

Liikkumista ja aktiivisuutta lisääviä pilotteja toteutettiin hankkeen aikana kaikkiaan yhdeksän, yhdeksän eri hankekumppanin kanssa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueilla. Lisäksi toteutettiin päättyneiden pilottien seurantaa ja tuettiin toiminnan jatkuvuutta. Hankkeen aikana koulutettiin työntekijöitä ja myös vertaisohjaajia sekä järjestettiin kaikille avoimia tapahtumia ja webinaareja. Lisäksi tehtiin systemaattista tiedon keräämistä ja arviointia sekä toteutettiin koko hankkeen toimintamallin, Helmi-mallin, konseptointi.

Hanke osoittautui tarpeelliseksi ja se sivusi hyvin ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja mm. mielenterveyden haasteiden ja liikkumattomuuden ehkäisyn näkökulmista. Erityistä huomiota kiinnitimme kohderyhmän ymmärtämiseen, osallisuuden mahdollistamiseen sekä heidän tarpeistaan lähtevän toiminnan kehittämiseen yhdessä heidän kanssaan. Hankkeen toiminnalla pystyimme lisäämään vähän liikkuvien ihmisten fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa sekä edistämään heidän omatoimista arkiliikuntaa. Lisäksi pystyimme tukemaan matalan kynnyksen harrasteliikunnan mahdollisuuksien toteutumista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankkeessa saavutettiin mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten aikuisten arkiaktiivisuuden, liikkumisen ja hyvinvoinnin lisääntymistä. Myös työntekijät kokivat saaneensa apua työhönsä, ja että heidän valmiutensa ja osaamisensa liikuttaa asiakkaitaan lisääntyi.

Liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden tärkeys hyvinvoinnin kannalta on kiistatonta. Tiedämme myös sen, että arjessaan tukea tarvitsevat ja ne, joilla on jokin vamma tai sairaus, liikkuvat arjessaan vähemmän muuhun väestöön verrattuna. Tämä korostui entisestään koronapandemian aikana. Kyseiseen ryhmään kuuluvat siis hyötyvät suhteessa eniten liikunnan tuomista terveyshyödyistä, ja tämä vaikutus on merkittävä myös kansanterveydellisesti tarkasteltuna. Jotta nämä hyödyt olisivat saavutettavissa, on ensisijaisen tärkeää osallistaa, aktivoida ja kuulla asianosaisia, ja löytää yhteistyössä heille sopivat tavat terveyden ja liikkumisen ylläpitoon ja edistämiseen.

Kun puhumme tuen piirissä olevista ihmisistä, on tukea antava taho ja siellä työskentelevät henkilöt avainasemassa. Heidän osaamisensa osallistaa, aktivoida ja kuulla asianosaisia korostuu. Hyvät muuvit -hanke osoitti, että osaamista tarvitaan lisää, ja niinpä haimme rahoitusta jatkohankkeelle koulutuksen kehittämiseksi.

Osaamisen kehittämiseen ja tuen antajien näkökulmaan pureudumme Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa (2022-2024), joka on suoraan jatkoa Hyvät muuvit -hankkeelle. Sen tavoitteena on lisätä työntekijäymmärrystä tukea antavien ammattilaisten arjesta liikunnan edistämisen näkökulmasta. Lisäksi on tarkoitus kehittää sote-alan ammattilaisille koulutusta vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuuden ja liikkumisen edistämiseksi. Jatkohankkeessa hyödynnämme Hyvät muuvit -hankkeessa kerättyä tietoa ja asiakasymmärrystä sekä kokonaisuudesta konseptoitua Helmi-mallia. Edistämme myös Helmi-mallin tunnettuutta, jalkauttamista ja kehittämistä.

Koko hankkeen aikana toteutettiin 9 pitkää liikkumispilottia 9 eri kumppanin kanssa. Merkittävää on se, että asiakkaiden kokema hyvinvointi lisääntyi kaikissa piloteissa ja hankkeen päättyessä kaikissa pilottikohteissa toteutetaan liikunnallisia aktiviteettejä vähintään 1krt/vk osana arjen tukea ja toimintaa. 91% mukana olleista arjen tuen palveluiden asiakkaista koki, että aktiivisuus ja liikkuminen on tärkeää. Lisäksi näistä 40% kertoi, että heidän aktiivisuutensa on lisääntynyt pilottien aikana. 70% työntekijöistä oli samaa mieltä. Työntekijöistä 70 % kertoi myös saaneensa tukea heidän omaan työhönsä. Lisäksi yli 70% koki asiakkaiden aktivointiin sekä liikkumaan ohjaamiseen liittyvän osaamisensa lisääntyneen hankkeen aikana.

Hankkeessa tuettiin yhteistyö- ja tiedotuskäytäntöjä asumis- ja tukipalvelujen sekä yhteistyöverkostojen kesken niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Työntekijät ja asiakkaat saivat myös tietoa harrastusten taloudellisista tukimuodoista omilla alueillaan. Erityisesti yhteistyö kaupungin liikuntapalvelujen kanssa koettiin merkittävänä tukipalvelujen aktiivisen toiminnan ylläpysymisessä. Vertaisliikuttaja toiminta käynnistettiin ja muutamia tukihenkilöitä koulutettiin, mutta tämä kokonaisuus ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti koronapandemian vuoksi.

Hankkeen lopputuotoksena syntyi aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämisen Helmi-malli laajasti hyödynnettäväksi liikkumisen ja osallisuuden edistämistyöhön.

Arjen tuen palveluita käyttävät mielenterveyskuntoutujat ja vaikeavammaiset aikuiset sekä heitä tukevat ammattilaiset

Mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten aikuisten aktiivisuuden, liikkumisen ja liikunnan harrastamisen edistäminen yhdessä heidän kanssaan, Arjen tuen palveluiden ammattilaisten tukeminen liikkumisen edistämisessä, Arjen tuen palveluiden lähiliikuntakonseptien kehittäminen kunkin kumppanin tarpeiden mukaan

Asiakaslähtöisyys, yhteiskehittäminen, palvelumuotoilu, ymmärrys, yhteistoimijuus, motivaatio, inkluusio, aktiivisuus, liikkuminen